Debian-cd -työryhmä tarjoaa asenninta käyttävät CD-otokset Debianin CD-sivulla. Lisää tietoa CD-levyjen hankinnasta löytyy kohdasta Kohta 4.1, ”Viralliset Debian GNU/Linux romput”.
Jotkut asennustavat vaativat muita kuin CD-otoksia. Kohta 4.2.1, ”Mistä asennusotokset löytyvät?” selvittää miten otokset löytyvät Debianin peilikopioista.
Seuraavat aliluvut kertovat yksityiskohtaisemmin mitä otosta olisi missäkin asennustavassa käytettävä.
Netinst-CD:itä on kaksi, näillä voi asentaa version squeeze käyttäen asenninta debian-installer. Nämä otokset on tarkoitettu käynnistymään CD-levyltä ja noutamaan lisää asennuspaketteja verkosta. Ne ovat verkkoasennusta varten, tästä nimi "netinst". Otokset eroavat siten, että täydessä verkkoasennuslevyllä on mukana peruspaketit, jotka on käyntikorttilevyn eli "businesscard CD":n kanssa noudettava netistä. Ilman verkkoyhteyttä voidaan asentaa viralliselta CD-levyltä. Virallisten CD-levyjen ensimmäinen levy riittää asennukseen.
Nouda mieluisa CD-otos ja kirjoita se CD-aihiolle. Käynnistettäessä CD-levyltä voi olla tarpeen muuttaa BIOS:n asetuksia, kuten neuvotaan luvussa Kohta 3.6.1, ”BIOSin asetusvalikon käynnistäminen”.
Asennus on mahdollista myös irrotettavalta USB-muistilaitteelta. Esimerkiksi USB-avaimenperä on kätevä asennustaltio Debianille, sen voi ottaa mukaansa kaikkialle.
Helpoin tapa valmistella USB-muisti on noutaa hd-media/boot.img.gz, ja purkaa siitä gunzipillä 256 Mt otos. Tämä otos kirjoitetaan sellaisenaan vähintään 256 Mt kokoiselle USB-muistille. Tämä tietenkin tuhoaa USB-muistin entisen sisällön. Sitten USB-muisti liitetään, siinä on nyt FAT-tiedostojärjestelmä. Seuraavaksi noudetaan Debianin verkkoasennus CD-otos ja kopioidaan otos USB-muistille; tiedostonimellä ei ole väliä kunhan sen loppuosa on .iso.
On muita joustavampia tapoja valmistella USB-muisti debian-asentimen käyttöön. Pienempienkin muistien käyttö on mahdollista. Lisätietoja löytyy luvusta Kohta 4.3, ”Tiedostojen valmistelu käynnistettäessä USB-muistilta”.
Jotkut BIOSit osaavat käynnistää USB-muistilta, jotkut eivät. BIOS-asetukset on ehkä tehtävä käynnistymään laitteelta ”removable drive” tai ”USB-ZIP” jotta USB-muistilta voidaan käynnistää. Jos käynnistys USB-muistilta ei onnistu, voidaan käynnistää levykkeeltä ja käyttää USB-muistia asennuksen loppuosaan. Hyödyllisiä vinkkejä ja tarkempia yksityiskohtia löytyy luvusta Kohta 5.1.4, ”Käynnistys USB-muistilta”.
debian-installer on mahdollista käynnistää kokonaan verkosta. Erilaiset verkkokäynnistystavat riippuvat arkkitehtuurista ja verkkokäynnistyksen asetuksista. Hakemiston netboot/ tiedostoja voidaan käyttää debian-installer:in verkkokäynnistykseen.
Helpoin tapa lienee PXE-verkkokäynnistys. Pura tiedosto netboot/pxeboot.tar.gz hakemistoon /var/lib/tftpboot tai muuhun tftp-palvelimen käyttämään hakemistoon. Tee DHCP-palvelimen asetukset antamaan tiedostonimi /pxelinux.0 asiakaskoneille, ja pienellä tuurilla kaikki toimii. Yksityiskohtaisemmat ohjeet löytyvät luvusta Kohta 4.5, ”Tiedostojen valmistelu verkosta käynnistämiseen TFTP:llä”.
Asennin on mahdollista käynnistää käyttämättä irrotettavia muistilaitteita koneen kiintolevyltä, jossa voi olla joku muu käyttöjärjestelmä. Nouda hd-media/initrd.gz, hd-media/vmlinuz ja Debian CD-otos kiintolevyn juurihakemistoon. Varmistu CD-otoksen tiedostonimen päättyvän .iso. Nyt pitää vain käynnistää linux initrd:llä. Kohta 5.1.3, ”Käynnistäminen Linuxista LILO:lla tai GRUB:lla” selvittää yhden tavan.