3.6. Laiteasetukset ja käyttöjärjestelmän asetukset ennen asennusta

Tässä luvussa käydään askel askeleeltä läpi laiteasetukset, jos niitä on, jotka on tehtävä ennen Debianin asennusta. Yleensä on tarkistettava ja ehkä muutettava tietokoneen laiteohjelmiston asetuksia. Laiteohjelmisto on laitteiston käyttämä perusohjelmisto; sen tärkein tehtävä on alkulatauksen yhteydessä (kun laitteistoon on kytketty virta). Myös tiedossa olevat laiteiston ominaisuudet jotka vaikuttavat Debian GNU/Linuxin luotettavuuteen on korostettu.

3.6.1. BIOSin asetusvalikon käynnistäminen

BIOS toteuttaa perustoiminnallisuuden tietokoneen käynnistämiseen. Sen avulla käyttöjärjestelmä pääsee käsiksi laitteistoon. Luultavimmin tietokoneessa on BIOS-valikko, josta BIOSin asetukset tehdään. Ennen asennusta on varmistuttava BIOSin asetusten olevan oikein; väärät asetukset saattavat johtaa satunnaisiin kaatumisiin tai Debianin asennus ei onnistu.

Tämän luvun loppu on kopioitu ohjeesta http://www.faqs.org/faqs/pc-hardware-faq/part1/, jossa kerrotaan Miten pääsen CMOS-asetusten valikkoon?. Miten BIOS-asetuksiin (eli CMOSiin) päästään riippuu BIOS-ohjelmiston valmistajasta:

AMI BIOS

Delete POSTin (power on self test) aikana

Award BIOS

Ctrl+Alt+Esc, tai Delete POSTin aikana

DTK BIOS

Esc POSTin aikana

IBM PS/2 BIOS

Ctrl+Alt+Insert kun ensin on painettu Ctrl+Alt+Delete

Phoenix BIOS

Ctrl+Alt+Esc tai Ctrl+Alt+S tai F1

Muiden BIOS-toimintojen käynnistämisestä löytyy tietoa osoitteesta http://www.tldp.org/HOWTO/Hard-Disk-Upgrade/install.html.

Joissakin prosessoriperheen Intel x86 koneissa ei ole CMOS-asetusten tekoa BIOSissa. Niissä tarvitaan sovellus CMOSin asetusten muuttamiseen. Jos konetta varten ei ole Asennus- tai Diagnostics-levykettä, voi kokeilla jotain shareware/freeware-ohjelmaa. Yritä etsiä osoitteesta ftp://ftp.simtel.net/pub/simtelnet/msdos/.

3.6.2. Käynnistyslaitteen valinta

BIOS-valikoissa on usein mahdollista valita miltä laitteelta käynnistetään. Tee asetus siten, että käynnistettävää järjestelmää etsitään laitteelta A: (ensimmäinen levykeasema), sitten valinnaisesti ensimmäiseltä romppuasemalta (saattaa olla laitteena D: tai E:), ja sitten laitteelta C: (ensimmäinen kiintolevy). Tällä asetuksella voi käynnistää joko levykkeeltä tai rompulta, jotka ovat Debianin kaksi yleisintä asennustaltiota.

Jos tietokoneessa on uudehko SCSI-ohjain johon on liitetty romppuasema, on tavallisesti mahdollista käynnistää rompulta. Riittää kun ohjaimen SCSI-BIOS:ssa otetaan käyttöön rompulta käynnistäminen.

Toinen suosittu tapa on käynnistää USB-muistilta (käytetään myös nimeä USB-muistitikku). Jotkin BIOSit osaavat käynnistää suoraan USB-laitteelta, jotkut eivät osaa. BIOS on ehkä asetettava käynnistymään laitteelta Removable drive tai jopa USB-ZIP jotta USB-laitteelta voi käynnistää.

Tässä on muutamia ohjeita käynnistysjärjestyksen asettamisesta. Muista palauttaa käynnistysjärjestys kun Linux on asennettu, jotta tietokone käynnistyy taas kiintolevyltä.

3.6.2.1. Käynnistysjärjestyksen vaihtaminen IDE-levyjä käyttävässä koneessa

  1. Kun tietokone käynnistyy, paina näppäimiä joilla pääsee BIOSin asetusohjelmaan. Näppäin on usein Delete. Katso oikea näppäin tai näppäimet kuitenkin laitteen ohjeista.

  2. Etsi asetusohjelmasta käynnistysjärjestys. Eri BIOSeissa se on eri paikassa, mutta yritä etsiä kenttää jossa on luettelo levyasemista.

    Tyypillisiä luetteloita IDE-levyille on C, A, cdrom tai A, C, cdrom.

    C on kiintolevy ja A on levykeasema.

  3. Vaihda käynnistysjärjestystä siten että romppu tai levyke on ensimmäisenä. Tavallisesti näppäimillä Page Up tai Page Down näkee mahdolliset valinnat.

  4. Tallenna muutokset. Näytöllä näkyvistä ohjeista ilmenee miten muutokset tallennetaan tällä tietokoneella.

3.6.2.2. Käynnistysjärjestyksen vaihtaminen SCSI-levyjä käyttävässä koneessa

  1. Paina SCSI-asetukset tekevään ohjelmaan vievää näppäintä koneen käynnistyessä.

    SCSI-asetukset tekevä ohjelman voidaan käynnistää koneen käynnistyttyä muistin tarkistuksen jälkeen ja kun ruudulla näkyy miten BIOSin asetuksiin pääsee.

    Käytettävä näppäin vaihtelee ohjelmittain. Se on usein Ctrl+F2. Katso oikea näppäin tai näppäimet kuitenkin laitteen ohjeista.

  2. Etsi käynnistysjärjestystä muuttava toiminto.

  3. Aseta käynnistysjärjestys siten, että romppuaseman SCSI ID on luettelossa ensimmäisenä.

  4. Tallenna muutokset. Näytöllä näkyvistä ohjeista ilmenee kuinka muutokset tallennetaan tällä tietokoneella. Usein on painettava näppäintä F10.

3.6.3. Sekalaisia BIOSin asetuksia

3.6.3.1. Romppuasetukset

Jotkin BIOSit (kuten Award BIOS) sallivat rompun nopeuden asettamisen automaattisesti. Tätä olisi vältettävä, ja asetettava nopeus esimerkiksi hitaimpaan arvoon. Jos tulee seek failed -virheitä, tämä asetus saataa olla syynä.

3.6.3.2. Jatkettu muisti ja laajennettu muisti

Jos tietokoneessa on sekä jatkettua muistia (extended) että laajennettua muistia (expanded), tee asetukset niin, että jatkettua muistia on mahdollisimman paljon ja laajennettua muistia mahdollisimman vähän. Linux tarvitsee jatkettua muistia eikä voi käyttää laajennettua muistia.

3.6.3.3. Virustorjunta

Ota pois päältä kaikki BIOSin virustorjuntaominaisuudet. Jos tietokoneessa on virusten torjuntaan lisälaitekortti tai muu erikoislaite, varmista sen olevan pois käytöstä tai poista se koneesta kun GNU/Linux on käynnissä. Ne eivät ole yhteensopivia GNU/Linuxin kanssa; lisäksi tiedostojärjestelmän oikeuksien ja Linux-ytimen suojatun muistin ansiosta virukset ovat lähes tuntemattomia[5]

3.6.3.4. Varjomuisti

Emolevy saattaa tarjota käyttöön varjomuistia (shadow RAM) tai BIOSin välimuistia (BIOS caching). Asetuksissa voi olla Video BIOS Shadow, C800-CBFF Shadow, jne. Ota pois käytöstä (Disable) kaikki varjomuistit. Varjomuisti nopeuttaa emolevyn ja joidenkin ohjainkorttien lukumuistin käyttöä. Linux ei käynnistyttyään käytä näitä lukumuisteja koska se käyttää omia nopeampia 32-bittisiä ohjelmiaan eikä lukumuisteissa olevia 16-bittisiä ohjelmia. Varjomuistin ottaminen pois käytöstä saattaa vapauttaa osan muistista ohjelmien käyttöön tavallisena muistina. Varjomuistin pitäminen käytössä saattaa sotkea oheislaitteiden käyttöä Linuxissa.

3.6.3.5. Muistiaukko

Jos BIOS-asetuksissa on jotain tämän tapaista: 15–16 MB Memory Hole, ota se pois käytöstä. Linux odottaa löytävänsä tuosta kohtaa muistia jos tietokoneessa on muistia noin paljon.

Olemme saaneet ilmoituksen Intel Endeavor -emolevystä jossa on asetus LFB eli Linear Frame Buffer. Asetuksella on kaksi arvoa: Disabled ja 1 Megabyte. Käytä arvoa 1 Megabyte. Kun asetus oli Disabled, järjestelmä ei lukenut asennuslevykettä oikein, ja kaatui lopulta. Tätä kirjoitettaessa emme ymmärrä mitä oikein tapahtuu — se toimi tuolla asetuksella ja ilman sitä ei toiminut.

3.6.3.6. Edistynyt virranhallinta (APM)

Jos emolevy osaa edistyneen virranhallinnan (Advanced Power Management), tee sen asetukset siten että APM säätelee virranhallintaa. Ota pois käytöstä doze, standby, suspend, nap ja sleep, ja ota pois kiintolevyn ajastettu pysäytys. Linux pystyy säätämään nämä tilat ja osaa tehdä virranhallinnan paremmin kuin BIOS.

3.6.4. Varottavia laitetason ilmiöitä

Tuki USB BIOS:lle ja näppäimistöille. Jos käytettävissä ei ole AT-tyylistä näppäimistöä vaan USB-malli, on ehkä otettava käyttöön AT-näppäimistön emulointi BIOS-asetuksissa. Tee tämä vain jos asennusjärjestelmä ei osaa käyttää näppäimistöä USB-tilassa. Päinvastainen tilanne on joissakin järjestelmissä (erityisesti läppäreissä), joissa on ehkä poistettava käytöstä legacy USB support jos näppäimistö ei toimi. Tutki emolevyn käsikirjaa ja etsi BIOS:sta kohtia Legacy keyboard emulation tai USB keyboard support.



[5] Haluttaessa voidaan käynnistyssektorin suojaus ottaa käyttöön asennuksen jälkeen. Tästä ei ole Linuxissa lisäturvaa mutta jos koneessa käytetään myös Windowsia se saattaa estää katastrofin. Pääkäynnistyslohkoon (MBR) ei ole mitään tarvetta kajotan sen jälkeen kun alkulatausohjelma on siihen asennettu.