Jos järjestelmässä on mitään muita käyttöjärjestelmiä, jotka halutaan säilyttää (ns. dual boot), varmista, että ne on sammutettu kunnolla ennen kuin käynnistät asentimen. Käyttöjärjestelmän asentaminen, kun toinen käyttöjärjestelmä on lepotilassa (keskeytystilassa levyllä), saattaisi aiheuttaa vahinkoa keskeytetyn käyttöjärjestelmän tilalle, mistä voisi seurata ongelmia kun se käynnistetään uudelleen.
Ohjeet asentimen graafisen käyttöliittymän käynnistämiseen löytyvät kohdasta Kohta D.6, ”Graafinen asennin”.
Useimmille käyttäjille on helpointa käyttää Debianin CD-levykokoelmaa. Jos käsillä on CD-kokoelma, ja jos tietokone tukee käynnistystä suoraan CD-levyltä, hienoa! Riittää kun teet koneen asetukset siten, että se käynnistyy CD-levyltä kuten neuvotaan kohdassa Kohta 3.6.2, ”Käynnistyslaitteen valinta”, asetat levyn asemaan, käynnistät ja jatkat seuraavaan lukuun.
Huomaa, että jotkin CD-asemat saattavat vaatia erikoisajureita, eikä niitä niin ollen voi käyttää asennuksen alkuvaiheissa. Jos ilmenee, ettei tavallinen CD-levyltä käynnistäminen toimi tietokoneella, lue tästä luvusta uudestaan kohdat vaihtoehtoisista ytimistä ja asennustavoista jotka saattaisivat tässä tilanteessa toimia.
Vaikka käynnistäminen CD-levyltä ei toimisikaan, voitaneen Debianin järjestelmän osat ja tarvittavat paketit asentaa CD-levyltä. Riittää kun käynnistää joltain muulta taltiolta, esimerkiksi levykkeeltä. Kun on aika asentaa käyttöjärjestelmä, peruskokoonpano ja lisäpaketteja, säädetään asennusjärjestelmä asentamaan ne CD-levyltä.
Jos ilmenee pulmia, katso kohtaa Kohta 5.4, ”Asennusprosessin vianetsintä”.
Asentimen käynnistäminen Windowsista vaatii ensin asennustaltion noutamisen CD- tai DVD-levylle tai muistitikulle kohdassa Kohta 4.1, ”Viralliset Debian GNU/Linux romput” tai Kohta 4.3, ”Tiedostojen valmistelu käynnistettäessä USB-muistilta” kuvatulla tavalla.
Jos asennustaltio on CD-ROM tai DVD-rom, esiasennusohjelman pitäisi käynnistyä automaattisesti, kun laitat levyn asemaan. Jos Windows ei käynnistä sitä automaattisesti tai käytät USB-muistia, voit ajaa ohjelman käsin ajamalla levyltä tai muistitikulta ohjelman setup.exe.
Kun ohjelma on käynnistynyt, kysytään muutamia valmistavia kysymyksiä ja järjestelmä valmistetaan käynnistämään Debian GNU/Linux asennin.
Asentimen käynnistämiseksi kiintolevyltä on tarvittavat tiedostot ensin noudettava ja tallennettava, kuten neuvotaan kohdasssa Kohta 4.4, ”Tiedostojen valmistelu käynnistettäessä kiintolevyltä”.
Jos tarkoitus on käyttää kiintolevyä vain käynnistämiseen ja noutaa sitten kaikki verkosta, olisi noudettava tiedosto netboot/debian-installer/i386/initrd.gz ja sitä vastaava ydin netboot/debian-installer/i386/linux. Tällöin on mahdollista osioida uudelleen levy josta asennin käynnistetään, vaikkakin tämä olisi tehtävä huolella.
Toinen mahdollisuus, mikäli on tarkoitus pitää kiintolevyllä oleva osio ennallaan asennuksen aikana, on noutaa tiedosto hd-media/initrd.gz ja sitä vastaava ydin, sekä kopioida CD:n (tai DVD:n) ISO-otos levylle (varmista tiedoston nimen lopussa olevan .iso). Asennin voi tällöin käynnistyä levyltä ja asentaa CD-otoksesta, eikä verkkoa tarvita.
LILO:a varten on tehtävä kaksi välttämätöntä asetusta tiedostossa /etc/lilo.conf:
jotta initrd.gz-asennin ladataan käynnistyksen aikana;
jotta vmlinuz-ydin käyttää muistilevyä juuriosionaan.
Tässä on esimerkki tiedostosta /etc/lilo.conf:
image=/boot/newinstall/vmlinuz
label=newinstall
initrd=/boot/newinstall/initrd.gz
Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy man-sivuilta initrd(4) ja lilo.conf(5). Käynnistä nyt lilo ja käynnistä sitten tietokone uudelleen.
GRUB:n käyttö on hyvin samantapaista. Etsi tiedosto menu.lst hakemistosta /boot/grub/ (joskus se on hakemistossa /boot/boot/grub/) ja lisää tietue asentimelle, esimerkiksi (oletetaan hakemiston /boot olevan ensimmäisen levyn ensimmäisellä osiolla:
title New Install root (hd0,0) kernel /boot/newinstall/vmlinuz initrd /boot/newinstall/initrd.gz
Tästä eteenpäin ei pitäisi olla mitään eroa GRUB:in ja LILO:n välillä.
Oletetaan että kaikki kohdissa Kohta 3.6.2, ”Käynnistyslaitteen valinta” ja Kohta 4.3, ”Tiedostojen valmistelu käynnistettäessä USB-muistilta” mainitut valmistelut on tehty. Nyt vain asetetaan USB-muisti johonkin vapaaseen USB-liittimeen ja käynnistetään tietokone. Järjestelmän pitäisi käynnistyä ja näkyä kehote boot:. Tässä voidaan kirjoittaa käynnistysparametreja, tai painaa vain Enter.
Käynnistäminen verkosta edellyttää verkkoyhteyttä ja TFTP-käynnistyspalvelinta (DHCP, RARP, tai BOOTP).
Verkosta käynnistämistä tukeva asennustapa kuvataan kohdassa Kohta 4.5, ”Tiedostojen valmistelu verkosta käynnistämiseen TFTP:llä”.
i386:lla on erilaisia tapoja käynnistää TFTP:llä
Mahdollisesti verkkokortilla tai emolevyllä on PXE-käynnistys. Se on Intel™in muokkaama TFTP-käynnistys. Jos PXE löytyy, voi olla mahdollista asettaa BIOS käynnistämään verkosta.
etherboot project tarjoaa käynnistyslevykkeitä, ja jopa bootrommeja, jotka osaavat käynnistyä TFTPbootilla.
Kun asennin käynnistyy, pitäisi näkyä ystävällinen grafiikkaruutu jossa on Debianin logo ja valikko:
Installer boot menu Install Graphical install Advanced options > Help Press ENTER to boot or TAB to edit a menu entry
Joissain asennustavoissa puuttuu valinta ”Graphical install”.
Tavallista asennusta varten valitse joko ”Install” tai ”Graphical install” käyttämällä joko näppäimistön nuolinäppäimiä tai kirjoittamalla ensimmäinen (korostettu) kirjain — ja käynnistä asennin painamalla Enter.
Valikon kohdasta ”Advanced options” päästään alimenuun josta asennin voidaan käynnistää expert-tilassa, hätäkäynnistyksenä tai automaattisia asennuksia varten.
Jos halutaan tai on tarve lisätä käynnistysvalitsimia joko asentimelle tai ytimelle, painetaan Tab. Tämä näyttää valikon valittua kohtaa vastaavan oletuskäynnistyskomennon ja valitsimien lisääminen on mahdollista. Neuvontaruuduissa (katso edempänä) on luettelo joistakin yleisistä valitsimista. Painamalla Enter asennin käynnistyy annetuilla valitsimilla; painamalla Esc palataan käynnistysvalikkoon ja tehdyt muutokset perutaan.
Valitsemalla ”Help” näytetään ensimmäinen neuvontaruutu, jossa on neuvontaruutujen sisällysluettelo. Huomaa, ettei ole mahdollista palata käynnistusvalikkoon kun neuvontaruudut on näytetty. Neuvontaruudut F3 ja F4 näyttävät kuitenkin komentoja jotka ovat sama asia kuin valikossa mainitut käynnistystavat. Kaikissa neuvontaruuduissa on käynnistyskehote johon käynnistyskomento voidaan kirjoittaa:
Press F1 for the help index, or ENTER to boot:
Käynnistyskehotteessa voidaan joko käynnistää asennin oletusvalitsimilla painamalla suoraan Enter tai kirjoittaa haluttu käynnistyskomento ja tarvittaessa käynnistysvalitsimet. Joitakin mahdollisesti hyödyllisiä käynnistysvalitsimia löytyy neuvontaruuduista. Jos komentoriville lisätään valitsimia, on ensin kirjoitettava käynnistystapa (oletus on install) ja välilyönti ennen ensimmäistä valitsinta (esim. install fb=false).
Tässä vaiheessa näppäimistön näppäinasetteluna käytetään American English. Tästä syystä näytölle tulevat merkit eivät ehkä ole ne jotka (kielikohtaisista) näppäinhatuista voisi luulla valitsimia kirjoitettaessa. Wikipediassa on US näppäimistön näppäinasettelu josta voidaan katsoa näppäimet joita kuuluu painaa.
Käytettäessä järjestelmää jossa BIOS:n asetukset on tehty käyttämään sarjapäätettä konsolina, ei graafinen aloitusruutu ehkä näy kun asennin käynnistyy; ehkä ei näy edes käynnistysvalikkoa. Samoin voi käydä asennettaessa tekstikäyttöliittymän VGA-konsolille tarjoavan etähallintalaitten kautta. Näitä laitteita ovat esimerkiksi Compaq:in ”integrated Lights Out” (iLO) ja HP:n ”Integrated Remote Assistant” (IRA).
Graafinen käynnistysruutu voidaan ohittaa joko painamalla sokkona Esc jotta saadaan käynnistyskehote tekstinä, tai (taas sokkona) painetaan ”H” ja sen jälkeen Enter valitsemaan yllä kuvattu valikon kohta ”Help”. Tämän jälkeen näppäimien painallusten pitäisi kaiuttua kehotteeseen. Asenninta estetään käyttämästä ruutupuskuria (framebuffer) asennusta jatkettaessa lisäämällä käynnistyskomentoon vga=normal fb=false, kuten neuvontaruudussa lukee.