Tämä luku kertoo mitä eri asennustaltioita on käytettävissä Debianin asentamiseen. Esimerkiksi, jos tietokoneessa on levykeasema sitä voidaan käyttää Debianin asentamiseen. Asennustaltioille on omistettu kokonainen luku, Luku 4, Asennustaltioiden hankkiminen, joka luettelee kunkin taltion edut ja haitat. Lukija voi palata tähän kohtaan kun on lukenut tuon luvun.
Kun tässä ohjeessa mainitaan ”CD-ROM”, tarkoitetaan sekä CD-ROM- että DVD-ROM-levyjä ja -asemia. Nämä teknologiat ovat sama asia käyttöjärjestelmän kannalta, lukuun ottamatta joitakin hyvin vanhoja epästandardeja CD-ROM-asemia, joissa ei ole SCSI- eikä IDE/ATAPI-liitäntää.
Joillakin arkkitehtuureilla on mahdollista tehdä asennus CD-levyltä. Laitteissa jotka voi käynnistää CD-levyltä voidaan tehdä täysin levykkeetön asennus. Vaikka laite ei tukisikaan CD-levyltä käynnistämistä, voidaan levyä käyttää muiden asennustapojen yhteydessä, kun laite on käynnistetty muulla tavoin; katso Luku 5, Asennusjärjestelmän käynnistäminen.
SCSI, SATA ja IDE/ATAPI CD-ROM-asemat on tuettu. Ohjeessa Linux CD-ROM HOWTO on tarkat tiedot CD-asemin käytöstä Linuxissa.
Myös USB-CD-asemat ovat tuettuja, kuten myös FireWire-laitteet joita ohci1394- ja sbp2-ajurit tukevat.
Asennusjärjestelmän käynnistäminen suoraan kiintolevyltä on eräs vaihtoehto useissa suoritinperheissä. Tällöin on jonkin muun käyttöjärjestelmän ladattava asennin kiintolevylle.
Useissa Debian-koneissa tarvitaan levyke- ja CD-asemaa vain järjestelmän asennukseen ja pelastuslevyä varten. Jos ylläpidettävänäsi on palvelinkoneita, olet ehkä jo harkinnut näiden asemien jättämistä pois ja USB-muistitikun käyttämistä asentamiseen ja (jos tarpeen) pelastuskäyttöön. Tämä on kätevää myös pienissä tietokoneissa joissa ei ole tilaa tarpeettomille levyasemille.
Verkkoa voidaan käyttää asennuksen aikana asennuksessa tarvittavien tiedostojen noutamiseen. Verkon käyttö riippuu valittavasta asennustavasta ja vastauksista muutamiin asennuksen aikana kysyttäviin kysymyksiin. Asennusjärjestelmä tukee useimpia verkon liitäntätapoja (mukaan lukien PPPoE, mutta ei ISDN tai PPP), käyttäen joko HTTP:tä tai FTP:tä. Kun asennus on valmis, järjestelmän asetukset voidaan tehdä käyttämään ISDN:ää tai PPP:tä.
Tietokone voidaan käynnistää myös verkosta.
Levytön asennus, jossa käynnistetään paikallisverkosta ja NFS-liitetään kaikki paikalliset tiedostojärjestelmät, on toinen mahdollisuus.
Jos koneessa ajetaan jotain muuta Unixin tapaista käyttöjärjestelmää, voidaan sitä käyttää Debian GNU/Linuxin asentamiseen käyttämättä Debianin asenninta, jonka käyttöohje tämä teos on. Tällainen asennus saattaa olla hyödyllinen jos koneen laitteisto ei muilla asennustavoilla ole tuettu tai jos konetta ei voi ajaa alas asennuksen ajaksi. Kiinnostuneille löytyy lisätietoa Kohta D.3, ”Debian GNU/Linuxin asentaminen Unix/Linux-järjestelmästä.”.
Debianin käynnistystaltioilla oleva ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa järjestelmässä. Harmittavasti tämä kasvattaa ytimen kokoa, johon tulee mukaan paljon ajureita joita sinun koneessasi ei tulla käyttämään (katso Kohta 8.6, ”Uuden ytimen kääntäminen” miten voit tehdä oman ytimen). Tuki mahdollisimman laajalle laitejoukolle halutaan, jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin.
Debianin asennusjärjestelmään kuuluu tuki levykkeille, IDE-levylle (toinen nimitys PATA), IDE-levykkeille, rinnakkaisportin IDE-laitteille, SATA ja SCSI-ohjaimille ja -levyille, USB:lle ja FireWirelle. Tuettuihin tiedostojärjestelmiin kuuluvat FAT, Win-32 FAT -laajennokset (VFAT) ja NTFS.
Levyliitännät jotka emuloivat ”AT”-kiintolevyliitäntää — kutsutaan usein nimillä MFM, RLL, IDE tai PATA — ovat tuettuja. Useiden eri valmistajien SATA- ja SCSI-ohjaimet ovat tuettuja. Katso lisää yksityiskohtia osoitteesta Linux Hardware Compatibility HOWTO.