Tämä luku selittää miten Debian GNU/Linux asennetaan koneessa jo olevasta Unix- tai Linux-järjestelmästä käyttämättä valikkopohjaista asenninta josta muut osat tätä ohjetta kertovat. Tämä ohjetta ”ristiinasennuksesta” ovat pyytäneet käyttäjät jotka vaihtavat Debian GNU/Linuxiin järjestelmistä Red Hat, Mandrake ja SUSE. Tässä luvussa edellytetään jonkinlaista kokemusta *nix-komennoista ja tiedostojärjestelmässä liikkumisesta. Tässä luvussa $ tarkoittaa komentoa joka kirjoitetaan koneessa jo olevassa käyttöjärjestelmässä, ja # tarkoittaa chroot-eristetyssä Debianissa kirjoitettavaa komentoa.
Kun uuden Debian-järjestelmän asetukset on saatu mieleisiksi, voidaan vanhan järjestelmän käyttäjien tiedot (jos niitä on) siirtää ja jatkaa koneen käyttöä. Kyseessä on siis Debian GNU/Linux asennus ”ilman alhaallaoloaikaa”. Tämä on myös näppärä keino jos laitteiston kanssa on vaikeuksia käynnistys- ja asennustaltioiden kanssa.
Koska tämä on enimmäkseen käsityötä, olisi huomioitava itse tehtävä huomattava määrä perusasetusten säätämistä, missä tarvitaan myös enemmän tietämystä Debianista ja Linuxista yleensä kuin asennettaessa tavallisella tavalla. Ei pidä olettaa tällä tavalla asennetun järjestelmän olevan täsmälleen samanlainen kuin tavallisesti asennetun. Huomaa myös tässä kerrottavan vain perusvaiheet järjestelmän kuntoon saattamisesa. Lisäasennukset ja/tai -asetukset saattavat olla tarpeen.
Koneessa jo olevan *nix-järjestelmän osiontityökaluilla osioidaan tarvittaessa kiintolevy. On tehtävä ainakin yksi tiedostojärjestelmä ja sivutustila. Tarvitaan ainakin 350 Mt pelkästään konsolilta käytettävälle asennukselle, tai noin 1 Gt jos asennetaan X (enemmän jos asennetaan työpöytäympäristö kuten GNOME tai KDE).
Osioille on luotava tiedostojärjestelmät. Esimerkiksi jos tehdään ext3-tiedostojärjestelmä osioon /dev/hda6 (se on esimerkin juuriosio):
# mke2fs -j /dev/hda6
Jos halutaankin ext2-tiedostojärjestelmä, jätetään -j pois.
Alustetaan sivutus ja otetaan se käyttöön (korvaa osion numero halutulla Debianin sivutusosiolla):
# mkswap /dev/hda5# sync; sync; sync # swapon /dev/hda5
Yksi osio on liitettävä kohtaan /mnt/debinst (asennus tehdään tähän, siitä tulee uuden järjestelmän juuritiedostojärjestelmä (/)). Liitoskohta voi olla mikä tahansa hakemisto, mutta nimeä käytetään myöhemmin.
# mkdir /mnt/debinst
# mount /dev/hda6 /mnt/debinst
Jos osa tiedostojärjestelmästä (esim. /usr) halutaan omiin levyosioihinsa, on nämä osiot tehtävä ja liitettävä itse ennen kuin jatketaan seuraavaan kohtaan.
Debianin asentimen käyttämä työkaluohjelma on debootstrap. Se on virallinen tapa Debianin peruskokoonpanon asentamiseen. Se käyttää komentoja wget ja ar, mutta on muuten riippuvainen ainoastaan /bin/sh:sta ja Unixin/Linuxin perusohjelmista[31]. Asenna wget ja ar jos niitä ei vielä nykyjärjestelmässä ole, ja nouda ja asenna sitten debootstrap.
Tai voidaan käyttää seuraavaa menettelyä ja asentaa se itse. Tee työhakemisto johon .deb puretaan:
# mkdir work # cd work
Komennon debootstrap suoritettava ohjelmatiedosto on Debianin asennuspalvelimella (muista valita oikea tiedosto koneen suoritinperheelle). Nouda debootstrap .deb varastoalueelta, kopioi paketti työhakemistoon ja pura siitä suorituskelpoiset ohjelmatiedostot, joiden asentamiseen tarvitaan pääkäyttäjän oikeuksia.
# ar -x debootstrap_0.X.X_arch.deb # cd / # zcat /kokonainen-polkunimi/work/data.tar.gz | tar xv
Komento debootstrap osaa noutaa tarvittavat tiedostot suoraan varastoalueelta. http.us.debian.org/debian tilalle voi kirjoittaa minkä tahansa Debianin asennuspalvelimen kopion, mieluiten verkon topologiassa lähellä olevan. Asennuspalvelimen kopioiden luettelo on osoitteessa http://www.debian.org/mirror/list.
Jos squeeze Debian GNU/Linux -romppu on liitettynä hakemistoon /cdrom, voidaan http URL korvata tiedostoon viittaavalla URL:llä: file:/cdrom/debian/
Korvaa komennossa debootstrap ARCH jollakin seuraavista: alpha, amd64, arm, armel, hppa, i386, ia64, m68k, mips, mipsel, powerpc, s390, tai sparc.
# /usr/sbin/debootstrap --arch ARCH squeeze \
/mnt/debinst http://ftp.fi.debian.org/debian
Nyt on levyllä oikea Debian-järjestelmä, vaikkakin varsin suppea. Siirry siihen komennolla chroot:
# LANG=C chroot /mnt/debinst /bin/bash
Kun chroot on tehty, saattaa olla tarpeen määritellä pääte yhteensopivaksi Debianin perusjärjestelmän kanssa, esimerkiksi:
# export TERM=xterm-color
Tässä kohtaa hakemistossa /dev/ on vain hyvin peruslaitetiedostoja. Asennuksen seuraavissa vaiheessa saatetaan tarvita lisää laitetiedostoja. Etenemistapoja on erilaisia, ja valittavaan tapaan vaikuttaa isäntäjärjestelmä josta asennusta tehdään, käytetäänkö modulaarista ydintä vai ei, ja käytetäänkö asennettavassa järjestelmässä dynaamisia (t.s. käytössä udev) vai staattisia laitetiedostoja.
Joitakin käytettävissä olevista valitsimista:
luo oletusjoukko staattisia laitetiedostoja komennoilla:
# cd /dev # MAKEDEV generic
luo itse vain tietyt laitetiedostot komennolla MAKEDEV
liitä hakemisto /dev isäntäjärjestelmästä kohdejärjestelmän liitoskohtaan /dev; huomaa joidenkin pakettien postinst-komentotiedostojen saattavan yrittää laitetiedostojen luomista, joten tätä valitsinta olisi käytettävä varoen
On luotava tiedosto /etc/fstab.
# editor /etc/fstab
Tästä esimerkkitiedostosta voi muokata sopivan:
# /etc/fstab: static file system information. # # file system mount point type options dump pass /dev/XXX / ext3 defaults 0 1 /dev/XXX /boot ext3 ro,nosuid,nodev 0 2 /dev/XXX none swap sw 0 0 proc /proc proc defaults 0 0 /dev/fd0 /media/floppy auto noauto,rw,sync,user,exec 0 0 /dev/cdrom /media/cdrom iso9660 noauto,ro,user,exec 0 0 /dev/XXX /tmp ext3 rw,nosuid,nodev 0 2 /dev/XXX /var ext3 rw,nosuid,nodev 0 2 /dev/XXX /usr ext3 rw,nodev 0 2 /dev/XXX /home ext3 rw,nosuid,nodev 0 2
Komento mount -a liittää kaikki tiedostossa /etc/fstab luetellut tiedostojärjestelmät, tai liitä tiedostojärjestelmät yksitellen komentamalla:
# mount /path # esim.: mount /usr
Nykyiset Debian-järjestelmät tekevät liitoskohdat irrotettaville taltioille hakemistoon /media, mutta säilyttävät yhteensopivuuden takia symboliset linkit hakemistossa /. Luo linkit tarpeen mukaan, esimerkiksi:
# cd /media # mkdir cdrom0 # ln -s cdrom0 cdrom # cd / # ln -s media/cdrom
Tiedostojärjestelmä proc voidaan liittää useita kertoja ja mielivaltaisiin liitoskohtiin, vaikkakin tapana on käyttää /proc. Jos ei käytetty komentoa mount -a, varmistu että proc on liitetty ennen jatkamista:
# mount -t proc proc /proc
Komennon ls /proc pitäisi nyt näyttää tiedostoja hakemistossa. Jos tämä ei toimi, proc voidaan ehkä liittää chroot-eristyksen ulkopuolelta:
# mount -t proc proc /mnt/debinst/proc
Valinta tiedostossa /etc/default/rcS määrittää katsooko järjestelmä laitteiston kellon olevan maailmanajassa (UTC) vai paikallisessa ajassa. Seuraavalla komennolla voi tämän määrätä ja valita aikavyöhykkeen.
# editor /etc/default/rcS # dpkg-reconfigure tzdata
Verkon asetukset tehdään muokkaamalla tiedostoja /etc/network/interfaces, /etc/resolv.conf, /etc/hostname ja /etc/hosts.
# editor /etc/network/interfaces
Tässä on muutamia yksinkertaisia esimerkkejä hakemistosta /usr/share/doc/ifupdown/examples:
###################################################################### # /etc/network/interfaces -- configuration file for ifup(8), ifdown(8) # See the interfaces(5) manpage for information on what options are # available. ###################################################################### # We always want the loopback interface. # auto lo iface lo inet loopback # To use dhcp: # # auto eth0 # iface eth0 inet dhcp # An example static IP setup: (broadcast and gateway are optional) # # auto eth0 # iface eth0 inet static # address 192.168.0.42 # network 192.168.0.0 # netmask 255.255.255.0 # broadcast 192.168.0.255 # gateway 192.168.0.1
Tiedostoon /etc/resolv.conf kirjoitetaan nimipalvelimet ja hakuasetuksia:
# editor /etc/resolv.conf
Yksinkertainen /etc/resolv.conf:
search hqdom.local\000 nameserver 10.1.1.36 nameserver 192.168.9.100
Kirjoita järjestelmän konenimi (2 - 63 merkkiä):
# echo DebianinKonenimi > /etc/hostname
Vielä perusversio tiedostosta /etc/hosts jossa on mukana IPv6-tuki:
127.0.0.1 localhost 127.0.1.1 DebianHostName # The following lines are desirable for IPv6 capable hosts\ ::1 ip6-localhost ip6-loopback\ fe00::0 ip6-localnet ff00::0 ip6-mcastprefix ff02::1 ip6-allnodes ff02::2 ip6-allrouters ff02::3 ip6-allhosts
Jos verkkoliitäntöjä on useita, olisi ajurimoduulien nimet järjestettävä tiedostossa /etc/modules haluttuun järjestykseen. Näin on jokainen liitäntä käynnistyksessä tunnetulla nimellä (eth0, eth1, etc.).
Debootstrap on luonut hyvin perusversion tiedostosta /etc/apt/sources.list, jonka avulla voi asentaa lisää paketteja. Saatat kuitenkin haluta lisätä enemmän asennuslähteitä, esimerkiksi lähdekoodipaketeille ja tietoturvapäivityksille:
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian squeeze main deb http://security.debian.org/ squeeze/updates main deb-src http://security.debian.org/ squeeze/updates main
Muista käynnistää aptitude update kun sources.list-tiedostoa on muutettu.
Maa-asetukset saadaan englannin lisäksi muidenkin kielien mukaiseksi asentamalla paketti locales ja tekemällä sen asetukset. Nyt suositellaan UTF-8-lokaalien käyttöä.
# aptitude install locales # dpkg-reconfigure locales
Näppäimistön asetukset tehdään (tarvittaessa):
# aptitude install console-data # dpkg-reconfigure console-data
Huomaa ettei näppäimistön asetuksia saa käyttöön kun ollaan chroot-eristettynä, mutta ne tulevat käyttöön seuraavassa käynnistyksessä.
Jos tämä järjestelmä aiotaan käynnistää, haluttaneen Linux ydin ja käynnistyslatain. Saatavilla olevat ytimien valmiit asennuspaketit löytää komennolla:
# apt-cache search linux-image
Jos aiotaan käyttää valmista paketoitua ydintä, kannattaa ennen sitä luoda asetustiedosto /etc/kernel-img.conf. Tässä on esimerkkitiedosto:
# Kernel image management overrides # See kernel-img.conf(5) for details do_symlinks = yes relative_links = yes do_bootloader = yes do_bootfloppy = no do_initrd = yes link_in_boot = no
Yksityiskohtaisempaa tietoa tästä tiedostosta ja sen erilaisista valitsimista löytyy sen man-sivulta, joka on saatavilla kun kernel-package on asennettu. Suosittelemme, että tarkistat arvojen olevan sopivat järjestelmällesi.
Asenna sitten haluamasi ydinpaketti käyttämällä paketin nimeä.
# aptitude install linux-image-2.6.32-arch-etc
Jos et luonut tiedostoa /etc/kernel-img.conf ennen valmiiksi paketoidun ytimen asentamista, saatetaan sitä asennettaessa kysyä muutamia siihen viittaavia kysymyksiä.
Debian GNU/Linux -järjestelmä saadaan käynnistyskelpoiseksi säätämällä käynnistyslatain lataamaan asennettu ydin ja käyttämään uutta juuritiedostojärjestelmää. Huomaa ettei debootstrap asenna käynnistyslatainta, mutta sen voi asentaa komennolla aptitude Debianin chroot-eristyksen sisällä.
Komennoilla info grub tai man lilo.conf löytyy ohjeita käynnistyslataimen asetuksista. Jos järjestelmä josta Debian asennettiin halutaan säilyttää, riittää lisätä vanhaan grubin tiedostoon menu.lst tai lilon tiedostoon lilo.conf tietue Debiania varten. Tiedoston lilo.conf voi myös kopioida uuteen järjestelmään ja muokata sitä siellä. Muokkauksen jälkeen käynnistetään komento lilo (muista että se käyttää tiedostoa lilo.conf siitä järjestelmästä jossa se käynnistettiin.
grubin asentaminen ja asetusten teko on näin helppoa:
# aptitude install grub
# grub-install /dev/hda
# update-grub
Toinen komento asentaa grubin (tässä tapauksessa levyn hda pääkäynnistyslohkoon). Viimeinen komento luo järkevän ja toimivan /boot/grub/menu.lst-tiedoston.
Huomaa tässä oletettavan laitetiedoston /dev/hda olevan luotu. On muitakin tapoja asentaa grub, mutta niiden käsittely ei kuulu tähän liitteeseen.
Tässä on tiedoston /etc/lilo.conf perusversio malliksi:
boot=/dev/hda6root=/dev/hda6install=menu delay=20 lba32 image=/vmlinuz initrd=/initrd.img label=Debian
Voit nyt tehdä lisämuutoksia tiedostoon /etc/kernel-img.conf valitsemasi käynnistyslataimen mukaisesti.
Käynnistyslataimelle grub olisi asetuksen do_bootloader arvoksi asetettava ”no”. Jotta /boot/grub/menu.lst päivitettäisiin automaattisesti Debianin ytimiä asennettaessa tai poistettaessa, lisätään seuraavat rivit:
postinst_hook = update-grub postrm_hook = update-grub
Käynnistyslataimelle lilo asetuksen do_bootloader arvona on säilytettävä ”yes”.
Kuten aiemmin mainittiin, asennettu järjestelmä on perusmallia. Jos järjestelmästä halutaan hieman kattavampi, voidaan helpolla tavalla asentaa kaikki paketit joiden prioriteetti on ”standard”:
# tasksel install standard
Voit tietenkin myös asentaa aptitude:lla paketteja yksitellen.
Asennuksen jälkeen hakemistossa /var/cache/apt/archives/ on suuri määrä noudettuja asennuspaketteja. Levytilaa voidaan vapauttaa komennolla:
# aptitude clean