Debianin laitevaatimukset eivät ole ankarampia kuin Linuxin ytimen ja GNU-työkalusarjan vaatimukset. Niinpä kaikki laitealustat joille on siirretty Linux-ydin, libc, gcc, jne, ja joille on olemassa Debianin siirros, kelpaavat Debianille. Debianin Siirrokset-sivulta osoitteessa http://www.debian.org/ports/i386/ löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa laitealustan Intel x86 järjestelmistä joissa Debiania on kokeiltu.
Tässä luvussa ei kerrota kaikkia laitealustan Intel x86 tuettuja laitteistokokoonpanoja, vaan kerrotaan yleisempää tietoa ja annetaan viitteet joista lisätietoa löytyy.
Debianin versio 6.0 tukee yhtätoista suoritinperhettä ja kunkin suoritinperheen useaa ”suoritinmallia”.
| Suoritinperhe | Nimi Debianissa | Suoritinarkkitehtuuri | Malli |
|---|---|---|---|
| Intel x86-koneet | i386 | ||
| AMD64 & Intel EM64T | amd64 | ||
| ARM | armel | Intel IOP32x | iop32x |
| Intel IXP4xx | ixp4xx | ||
| Marvell Kirkwood | kirkwood | ||
| Marvell Orion | orion5x | ||
| Versatile | versatile | ||
| HP PA-RISC | hppa | PA-RISC 1.1 | 32 |
| PA-RISC 2.0 | 64 | ||
| Intel IA-64 | ia64 | ||
| MIPS (big endian) | mips | SGI IP22 (Indy/Indigo 2) | r4k-ip22 |
| SGI IP32 (O2) | r5k-ip32 | ||
| MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
| MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
| MIPS (little endian) | mipsel | Cobalt | cobalt |
| MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
| MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
| IBM/Motorola PowerPC | powerpc | PowerMac | pmac |
| PReP | prep | ||
| Sun SPARC | sparc | sun4u | sparc64 |
| sun4v | |||
| IBM S/390 | s390 | IPL VM-lukijalta ja DASD:ltä | generic |
| IPL nauhalta | tape |
Tässä ohjeessa käsitellään asennusta Intel x86-laitealustalle. Muiden Debianin tukemien laitealustojen tietoja kannattaa etsiä Debianin Siirrokset-sivuilta.
Kaikki tiedot tuetuista oheislaitteista löytyvät ohjeesta Linux Hardware Compatibility HOWTO. Tässä luvussa kerrotaan vain perusteet.
Melkein kaikki x86-arkkitehtuurin (IA-32) suorittimet joita yhä käytetään henkilökohtaisissa tietokoneissa ovat tuettuja, mukaan lukien kaikki mallit Intelin "Pentium"-sarjassa. Tähän joukkoon kuuluvat myös 32-bittiset AMD:n ja VIA:n (entinen Cyrix) suorittimet, ja suorittimet kuten Athlon XP ja Intel P4 Xeon.
On huomattava ettei Debian GNU/Linux squeeze toimi 386-suorittimella tai sitä vanhemmilla suorittimilla. Huolimatta arkkitehtuurin nimestä "i386", Debian Sarge (r3.1) jätti pois tuen 80386-suorittimille (ja niiden klooneille), joita aikaisemmat Debianin julkaisut tukivat [2]. (Mikään Linuxin versio ei ole tukenut 286-suoritinta tai sitä vanhempia saman sarja suorittimia.) Kaikki i486 ja sitä uudemmat suorittimet ovat yhä tuettuja. [3].
Jos koneessa on 64-bittinen suoritin AMD64- tai Intel EM64T-suoritinperheistä, haluttaneen käyttää amd64-arkkitehtuurille tarkoitettua asenninta eikä (32-bittisen) i386-arkkitehtuurin asenninta.
Väylä on emolevyn osa jonka kautta suoritin kommunikoi oheislaitteiden kuten massamuistien kanssa. Tietokoneessa on oltava ISA, EISA, PCI, PCIe tai VESA Local Bus (VLB, joskus käytetään nimeä VL-väylä). Käytännöllisesti katsoen kaikissa viime vuosina myydyissä henkilökohtaisissa tietokoneissa on joku näistä.
Myös sylimikroja tuetaan ja nykyään useimmat sylimikrot toimivat suoraan. Jos sylimikrossa on erikoisrakenteisia tai ei-avoimia komponentteja ei kaikki toiminnallisuus ehkä ole tuettu. Oman sylimikron toimivuuden GNU/Linuxin kanssa voi tarkistaa Linux Laptop -sivuilta.
Monen suorittimen tuki — kutsutaan myös nimellä ”symmetric multiprocessing” eli SMP — on saatavilla tälle arkkitehtuurille. Debianin julkaisun 6.0 vakioytimeen on käännetty mukaan SMP-alternatives -tuki. Ydin tunnistaa suorittimien (tai suoritinytimien) määrän ja ottaa automaattisesti SMP:n pois käytöstä yhden suorittimen järjestelmissä.
Debianin ytimiin suoritinmallille 486 arkkitehtuurille Intel x86 ei ole käännetty mukaan SMP-tukea.
Konsolille olisi käytettävä VGA-yhteensopivaa näyttöliitäntää. Lähes kaikki uudet näytönohjaimet ovat VGA-yhteensopivia. Ikivanhojen standardien kuten CGA, MDA tai HGA pitäisi myös toimia, kunhan ei tarvita X11-tukea. Huomaa, ettei X11:ta käytetä tässä ohjeessa kuvatussa asennusprosessissa.
Debianin tuki graafisille käyttöliittymille määräytyy pohjana olevan X.Org:n X11-järjestelmän tuesta. Useimmat AGP-, PCI- ja PCIe-näytönohjaimet toimivat X.Org:lla. Yksityiskohtainen tieto tuetuista grafiikkaväylistä, näytönohjaimista, näytöistä ja osoitinlaitteista löytyy osoitteesta http://xorg.freedesktop.org/. Debianin versiossa 6.0 on X.Org versio 7.5.
Melkein kaikilla Linux-ytimen tukemilla verkkokortteilla (NIC) pitäisi olla tuki myös käynnistyslevyillä. Laiteajuri saattaa olla moduuli, joka tavallisesti ladataan automaattisesti. Joukkoon kuuluvat useimmat PCI- ja PCMCIA-kortit. Myös useat vanhat ISA-kortit ovat tuettuja.
ISDN on tuettu, mutta ei asennuksen aikana.
Langattomat verkotkin ovat yleensä tuettuja ja kasvava joukko langattomia sovittimia on tuettu virallisessa Linux-ytimessä, vaikkakin monet niistä vaativat laiteohjelmiston lataamisen. Asennin kehoittaa lataamaan laiteohjelmiston jos laiteohjelmisto tarvitaan. Katso kohdasta Kohta 6.4, ”Puuttuvan laitetiedoston lataaminen” tarkempaa tietoja laiteohjelmiston lataamisesta asennuksen aikana.
Langattomat sovittimet joita virallinen Linux-ydin ei tue voidaan yleensä saada toimimaan Debian GNU/Linuxissa, mutta ne eivät ole tuettuja asennuksen aikana.
Asennuksen aikana on langattomien yhteyksien salauksista tuettu vain WEP. Jos tukiasemassa on käytössä vahvempi salaus, ei tukiasemaa voi käyttää asennuksen aikana.
Jos langattoman kanssa on vaikeuksia eikä asennuksen aikana ole käytettävissä toista verkkosovitinta, on Debian GNU/Linux -jakelun asentaminen silti mahdollista käyttämällä täysiä CD-ROM- tai DVD-otoksia. Valitse vaihtoehto olla tekemättä verkon asetuksia ja asenna käyttämällä vain CD:llä/DVD:llä olevia asennuspaketteja. Tarvittava ajuri ja laiteohjelmisto voidaan asentaa kun asennus on päättynyt (uudelleenkäynnistyksen jälkeen) ja verkon asetukset voidaan tehdä itse.
Joissakin tapauksissa tarvittavaa ajuria ei ole saatavilla Debian-pakettina. Tällöin on etsittävä lähdekoodia Internetistä ja käännettävä ajuri itse. Se miten tämä tehdään ei kuulu tämän ohjeen piiriin. Jos ei mitään Linux-ajuria ole saatavilla, viimeisin konsti on käyttää pakettia ndiswrapper, jonka avulla voidaan käyttä Windows-ajuria.
Pistekirjoitusnäyttöjen tuki määräytyy brltty:ssä olevasta tuesta. Useimmat näytöt toimivat brltty:n kanssa, liitäntänä voi olla sarjaportti, USB tai bluetooth. Tarkempaa tietoa tuetuista pistekirjoitusnäytöistä löytyy brltty:n webbisivulta. Debian GNU/Linux versiossa 6.0 tulee mukana brltty:n versio 4.1.
Puhesyntetisaattorilaitteiden tuki määräytyy speakup:issa olevasta tuesta. speakup tukee vain lisälaitekortteja ja sarjaporttiin kytkettyja ulkoisia laitteita (mikään USB-sovitin tai sarjaportista USB-portin tekevä sovitin ei ole tuettu). Tarkempaa tietoa tuetuista puhesyntetisaattorilaitteista löytyy speakup:in webbisivulta website. Debian GNU/Linux version 6.0 mukana tulee speakup versio 3.1.4.
Linus tukee suurta valikoimaa laitteita kuten hiiret, tulostimet, skannerit, PCMCIA- ja USB-laitteet. Useimpia näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmää asennettaessa.
USB-laitteet toimivat yleisesti ottaen hienosti, vain jotkin USB-näppäimistöt saattavat vaatia lisäasetuksia (katso Kohta 3.6.4, ”Varottavia laitetason ilmiöitä”).
Todetaan taas, että Linux Hardware Compatibility HOWTO kertoo onko jokin nimenomainen laite tuettu Linuxissa.
[2] Tätä yritettiin välttää pitkään, mutta se tuli lopulta välttämättömäksi kääntäjään ja ytimeen liittyvän harmillisen tapahtumasarjan vuoksi. Kaikki alkoi GCC:n tarjoaman C++ ABI:n viasta. Debian GNU/Linuxia voi yhä käyttää 80386-suorittimilla kääntämällä oman ytimen ja kääntämällä kaikki paketit lähdekoodista, mutta se ei kuulu tämän ohjeen aihepiiriin.
[3] Mukavana sivuvaikutuksena tälle poistetulle vanhojen suorittimien tuelle useat Debianin paketit toimivat itse asiassa nopeammin uusissa tietokoneissa. Vuonna 1989 julkistetussa i486-suorittimessa on kolme käskyä (bswap, cmpxchg, ja xadd) jotka puuttuvat vuonna 1986 julkistetusta i386-suorittimesta. Aikaisemmin näitä käskyjä ei helposti voinut käyttää useimmissa Debianin paketeissa, mutta nyt voi.