Käynnistysparametrit ovat Linuxin ytimen parametreja, joilla varmistetaan oheislaitteita käytettävän asianmukaisesti. Enimmäkseen ydin osaa tunnistaa oheislaitteiden tiedot automaattisesti. Joissain tapauksissa on ydintä kuitenkin hieman autettava.
Jos järjestelmän käynnistämistä yritetään ensimmäistä kertaa, kokeile käynnistysparametrien oletusarvoja (eli älä anna mitään parametreja) ja katso toimiiko kaikki oikein. Luultavasti toimii. Jos ei toimi, voidaan myöhemmin käynnistää uudestaan ja etsiä erikoisparametreja jotka kertovat järjestelmälle laitteistosta.
Linux BootPrompt HOWTO:sta löytyy tietoa monista käynnistysparametreista, mukaan lukien vinkkejä epämääräisille laitteille. Tämä luku on vain luonnos tärkeimmistä parametreista. Joitakin yleisiä kompastuskiviä on selitetty kohdassa Kohta 5.4, ”Asennusprosessin vianetsintä”.
Kun ydin käynnistyy, viestin
Memory:availk/totalk available
pitäisi näkyä kohtalaisen alussa. total pitäisi olla koneen kaiken keskusmuistin määrä kilotavuissa. Jos tämä ei vastaa koneeseen asennettua muistia, on käytettävä parametria mem=, missä ramram on muistin määrä. Yksikkö ilmoitetaan kirjaimella ”k” kilotavuille ja ”m”:llä megatavuille. Esimerkiksi sekä mem=65536k että mem=64m tarkoittavat 64 Mt keskusmuistia.
Käytettäessä käynnistyksessä sarjapäätettä, osaa ydin yleensä havaita tämän automaattisesti. Jos myös näytönohjain (framebuffer) ja näppäimistö ovat kiinni sarjapäätettä käyttäen käynnistettävässä tietokoneessa, pitää ehkä antaa ytimelle parametri console=, missä laitelaite on sarjaportti, joka yleensä on suunnilleen ttyS0[9].
Asennusjärjestelmä tunnistää muutamia lisäparametreja[10], jotka voivat olla hyödyllisiä.
Useilla parametreilla on ”lyhyt muoto” auttamaan ytimen komentorivivalitsimien rajoitusten välttämisessä ja helpottamaan parametrien kirjoittamista. Jos parametrilla on lyhyt muoto, se näytetään hakasulkeissa (tavallisen) pitkän muodon jälkeen. Myös tämän ohjeen esimerkeissä käytetään tavallisesti lyhyttä muotoa.
Tämä parametri määrää, kuinka alhaisen prioriteetin viestit näytetään.
Oletusasennus käyttää asetusta priority=high. Tämä tarkoittaa, että näytetään viestit, joiden prioriteetti on korkea tai kriittinen, mutta prioriteetin keskitaso ja matala viestit ohitetaan. Jos tulee pulmia, asennin säätää prioriteettia tarpeen mukaan.
Jos käynnistysparametriksi lisätään priority=medium, näytetään asennusvalikko ja pystytään tarkemmin säätämään asennusta. Kun käytetään priority=low, näytetään kaikki viestit (tämä on sama kuin käynnistystapa expert). Kun asetus on priority=critical, asennusjärjestelmä näyttää vain kriittiset viestit ja yrittää tehdä oikeat valinnat kyselemättä turhia.
Tämä parametri määrää asentimen käyttämän käyttöliittymän tyypin. Tällä hetkellä ovat mahdollisia parametrin arvot:
DEBIAN_FRONTEND=noninteractive
DEBIAN_FRONTEND=text
DEBIAN_FRONTEND=newt
DEBIAN_FRONTEND=gtk
Käyttöliittymän oletusarvo on DEBIAN_FRONTEND=newt. DEBIAN_FRONTEND=text saattaa olla parempi sarjapäättellä tehtäville asennuksille. Yleensä vain käyttöliittymä newt on saatavilla oletusasennustaltioilla. Graafista asenninta tukevilla suoritinperheillä graafinen asennin käyttää gtk-käyttöliittymää.
Asettamalla tämän käynnistysparametrin arvoksi 2 asentimen käynnistysprosessi tekee yksityiskohtaisen lokin. Arvolla 3 ovat vianjäljitykseen tarkoitetut komentotulkit käytössä asennusprosessin tärkeissä vaiheissa. (Käynnistystä jatketaan poistumalla komentotulkista.)
BOOT_DEBUG=0Tämä on oletusarvo
BOOT_DEBUG=1Tavallista yksityiskohtaisempi.
BOOT_DEBUG=2Paljon vianjäljitystietoa.
BOOT_DEBUG=3Käynnistysprosessin valikoiduissa kohdissa käynnistetään komentotulkki. Jatka käynnistystä poistumalla komentotulkista.
Tämän parametrin arvo on sen laitteen polkunimi, josta Debianin asennin ladataan. Esimerkiksi INSTALL_MEDIA_DEV=/dev/floppy/0
Normaalisti käynnistyslevyke etsii root-levykettä kaikista levykeasemista. Tällä parametrilla saadaan etsintä kohdistumaan vain yhteen nimettyyn laitteeseen.
Voidaan käyttää pakottamaan asennin käyttämään käytettävissä olevan muistin määrään perustuvaa oletusarvoa suurempaa vähäisen muistin tasoa. Mahdolliset arvot ovat 1 ja 2. Katso myös Kohta 6.3.1.1, ”Käytettävissä olevan muistin määrä / niukan muistin tila”.
Estää asenninta tarjoamasta komentotulkkia konsoleilla tty2 ja tty3. Hyödyllinen automaattisissa asennuksissa kun keskusmuistia on niukasti.
Joissakin suoritinperheissä käytetään ruutupuskuria (framebuffer), jotta asennus olisi saatavilla useilla kielillä. Jos ruutupuskuri aiheuttaa pulmia, se voidaan ottaa pois käytöstä parametrilla vga=normal fb=false. Pulman oireita ovat virheilmoitukset btermistä tai bogl:stä, tyhjä ruutu tai jumittuminen muutaman minuutin sisällä asennuksen alusta.
Teema määrää asentimen käyttöliittymän ulkonäön (värit, kuvakkeet, jne.). Saatavilla olevat teemat ovat käyttöliittymäkohtaisia. Tällä hetkellä käyttöliittymillä newt ja gtk on on näkövammaisille suunniteltuna vain teema ”dark”. Aseta teema käynnistämällä parametrilla theme=. dark
Oletusarvona debian-installer yrittää automaattisesti noutaa verkkoasetukset DHCP:llä. Jos tämä onnistuu, ei saatuja asetuksia pääse näkemään ja muuttamaan. Verkkoasetukset pääsee tekemään itse vain jos DHCP epäonnistuu.
Mikäli paikallisverkossa on DHCP-palvelin, mutta sen käyttöä halutaan välttää, esimerkiksi koska sen antamat verkkoasetukset ovat väärin, voidaan käyttää parametria netcfg/disable_dhcp=true. Tämä estää verkkoasetusten noutamisen DHCP:llä ja tiedot voi kirjoittaa itse.
Mikäli PCMCIA-palvelut aiheuttavat pulmia, aseta tämä arvoon false. Tämä on tunnetusti tarpeen jollakin läppäreillä.
Aseta arvoksi tosi ottaaksesi käyttöön tuen SATA RAID -levyille (kutsutaan myös nimillä ATA RAID, BIOS RAID ja fake RAID) asentimessa. Tuki on tällä hetkellä kokeiluasteella. Lisätietoja löytyy Debian-asennin wikistä.
Anna url noudettavaan valmiiden vastausten tiedostoon. Tiedosto noudetaan asennuksen automatisoimiseksi. Katso Kohta 4.6, ”Automaattinen asennus”.
Anna valmiiden vastausten tiedoston polkunimi. Tiedosto noudetaan asennuksen automatisoimiseksi. Katso Kohta 4.6, ”Automaattinen asennus”.
Asettamalla arvoksi true näytetään kysymykset vaikka niihin olisi valmis vastaus. Tämä saattaa olla hyödyllistä testattaessa tai jäljitettäessä vikaa valmiiden vastausten tiedostosta. Huomaa, ettei tällä ole mitään vaikutusta käynnistysparametreina välitettyihin parametreihin, mutta niitä varten on toinen merkintätapa. Katso lisätietoja Kohta B.5.2, ”Oletusarvojen muuttaminen valmiilla vastauksilla”.
Viivästä kysymyksiä jotka normaalisti kysytään ennen kuin valmiit vastaukset ovat käytettävissä kunnes verkon asetukset on tehty. Katso kohdasta Kohta B.2.3, ”Auto mode” yksityiskohtaisempia ohjeita tämän hyödyntämisestä asennuksen automatisoinnissa.
Sarjapäätteeltä tai hallinnointikonsolista tapahtuvien asennusten aikana tavalliset virtuaalikonsolit (VT1:stä VT6:een) on tavallisesti poistettu käytöstä tiedostossa /etc/inittab. Asetus arvoon true estää tämän.
Oletusarvona debian-installer poistaa automaattisesti asennuksessa käytetyn levyn asemasta ennen uudelleenkäynnistystä. Tämä saattaa olla tarpeetonta, jos tietokone ei automaattisesti käynnisty CD-levyltä. Joissakin tapauksissa se voi olla jopa ei-toivottavaa, esimerkiksi jos CD-asema ei osaa vetää levyä takaisin sisään eikä käyttäjä ole paikalla työntämässä sitä asemaan. Monet kelkattomat, ohuet ja caddyä käyttävät asemat eivät osaa ladata levyä asemaan automaattisesti.
Automaattinen levyn poisto asemasta estetään asettamalla arvoksi false, ja huomaa, että joutunet varmistamaan ettei kone käynnisty automaattisesti CD-asemalta asennuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen.
Asettamalla tämä valitsin arvoon false, paketinhallintajärjestelmä ei automaattisesti asenna ”Suosittelee”-paketteja, ei asennuksen aikana eikä asennetussa järjestelmässä. Katso myös Kohta 6.3.3, ”Perusjärjestelmän asennus”.
Huomaa tällä valitsimella saatavan laihemman järjestelmän, mutta mahdollisesti myös puuttuu ominaisuuksia joiden voisi olettaa olevan saatavilla. On ehkä vasiten asennettava joitakin suositelluista paketeista halutun täyden toiminnallisuuden saavuttamiseksi. Tätä valitsinta tulisi näin ollen vain hyvin kokeneiden käyttäjien käyttää.
Oletusarvona asennin vaatii varastoalueiden autentikointia tunnetulla gpg-avaimella. Autentikoinnin saa pois päältä arvolla true. Varoitus: ei turvallista, ei suositella.
Asettamalla arvoksi true käynnistetään pelastustila eikä tavallinen asennus. Katso Kohta 8.7, ”Hajonneen järjestelmän korjaaminen”.
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta käynnistysparametrilla voidaan antaa arvo mihin tahansa asennuksen aikana kysyttävään kysymykseen. Tosin tämä on hyödyllistä vain erikoistapauksissa. Yleisiä ohjeita tämän tekemisestä löytyy kohdasta Kohta B.2.2, ”Annetaan valmiita vastauksia käynnistysparametreilla”. Esimerkkejä joistakin tapauksista on seuraavassa luettelossa.
Kielen, maan ja maa-asetuston määrittämiseen asennuksen ajaksi ja asennetussa järjestelmässä on kaksi tapaa.
Ensimmäinen ja helpoin on välittää vain valitsin locale. Kieli ja maa määräytyvät sitten tästä maa-asetuston arvosta. Esimerkiksi locale=de_CH valitsee kieleksi saksan ja maaksi Sveitsin (asennetussa järjestelmässä maa-asetuston oletus on de_CH.UTF-8). Rajoituksena on, että kaikkia mahdollisia kielen, maan ja maa-asetuston yhdistelmiä ei voi tällä tavalla saada.
Toinen joustavampi tapa on määrittää language ja country erikseen. Tässä tapauksessa locale voidaan haluttaessa lisätä määrittämään tietty oletus maa-asetustolle asennetussa järjestelmässä. Esimerkki: language=en country=DE locale=en_GB.UTF-8.
Voidaan käyttää lataamaan automaattisesti asentimen osia joita ei oletusarvoisesti ladata. Esimerkkejä mahdollisesti hyödyllisistä valinnaisista osista ovat openssh-client-udeb (jotta komentoa scp voidaan käyttää asennuksen aikana) ja ppp-udeb (katso Kohta D.5, ”Debian GNU/Linux:in asennus käyttäen PPPP over Ethernet:tiä (PPPoE)”).
Aseta arvoksi true, jos DHCP halutaan pois käytöstä ja pakotetaan kiinteät verkkoasetukset.
Asennin käyttää oletusarvoisesti http-protokollaa tiedostojen noutamiseen Debianin asennuspalvelimilta eikä vaihto ftp:hen ole mahdollista asennuksen aikana käytettäessä tavallista prioriteettia. Asettamalla tämän parametrin arvoksi ftp pakotetaan asennin käyttämään tuota protokollaa. Huomaa, ettei ftp-palvelinta voi valita listasta, vaan konenimi on kirjoitettava itse.
Voidaan käyttää valitsemaan tehtäviä, jotka eivät ole käytettävissä vuorovaikutteisessa tehtävälistassa, kuten tehtävä kde-desktop. Katso lisätietoja kohdasta Kohta 6.3.5.2, ”Ohjelmien valinta ja asentaminen”.
Jos ajurit on käännetty mukaan ytimeen, niille voidaan välittää parametreja ytimen ohjeissa kuvatulla tavalla. Jos ajurit kuitenkin on käännetty moduuleina, ja koska moduulit ladataan asennuksen aikana hieman eri tavalla kuin käynnistettäessä asennettua järjestelmää, ei parametreja ole mahdollista välittää tavalliseen tapaan. Sen sijaan on käytettävä asentimen tunnistamaa erikoismerkintää. Asennin varmistaa asetusten tallentuvan oikeisiin asetustiedostoihin ja tulevan sitä kautta käyttöön myös kun moduulit oikeasti ladataan. Parametrit välitetään automaattisesti myös asennetun järjestelmän asetustiedostoihin.
Huomaa, että nykyään on harvinaista jos moduuleille on pakko välittää parametreja. Useimmissa tapauksissa ydin osaa tunnistaa järjestelmän laitteiston ja asettaa hyvät oletusarvot. Joissakin tapauksissa saattaa kuitenkin olla välttämätöntä asettaa parametrien arvo itse.
Moduulien paremetrit annetaan tässä muodossa:
moduulin_nimi.parametrin_nimi=arvo
Jos on annettava useita parametreja samalle tai eri moduuleille, toista vaan yllä olevaa. Esimerkiksi vanha 3Comin verkkokortti asetetaan käyttämään BNC-liitäntää (coax) ja keskeytystä IRQ 10 seuraavasti:
3c509.xcvr=3 3c509.irq=10
Joskus saattaa olla tarpeen lisätä moduuli kieltolistalle, jotta ydin ja udev eivät lataa sitä automaattisesti. Yksi mahdollinen syy on, että tietty moduuli aiheuttaa harmia asennettavan koneen laitteistolla. Toisinaan ydin luettelee kaksi eri ajuria samalle laitteelle. Tällöin laite ei ehkä toimi oikein jos ajurit aiheuttavat ristiriidan tai jos väärä ajuri ladataan ensin.
Moduuli lisätään kieltolistalle tähän tapaan: moduulin_nimi.blacklist=yes/etc/modprobe.d/blacklist.local sekä asennuksen aikana että asennetussa järjestelmässä.
Huomaa, että kieltolistasta huolimatta asennusjärjestelmä saattaa itse ladata moduulin. Tämä voidaan estää suorittamalla asennus expert-tilassa ja poistamalla valinta moduulin kohdalta laitetunnistuksen aikana näkyvästä luettelosta.
[9] Asennin voidaan pakottaa valitsemaan pääteäemulaattorille sopiva päätetyyppi lisäämällä valitsin TERM=. Huomaa asentimen tukevan vain seuraavia päätetyppejä: typelinux, bterm, ansi, vt102 ja dumb. debian-installer:in sarjapäätteen tyypin oletusarvo on vt102.
[10] Nykyisillä ytimillä (versio 2.6.9 tai uudempi) voidaan käyttää 32:ta komentorivin parametriä ja 32:ta ympäristömuuttujaa. Jos nämä rajat ylitetään, tapahtuu kernel panic.