Tämä ohje jota parhaillaan luet, saatavilla tekstitiedostona, HTML- tai PDF-muodossa.
Sisältävät usein hyödyllistä tietoa laitteiston asetusten teosta ja käytöstä.
Useissa tapauksissa asennin osaa automaattisesti tunnistaa laitteet. Mutta varmuuden vuoksi suositellaan tutustumista tietokoneen laitteisiin ennen asennusta.
Laitetietoja voidaan kerätä seuraavista paikoista:
Jokaisen tietokoneen osan mukana tulleet käsikirjat.
Tietokoneen BIOS-asetusten ruudut. Ruudut näkee painamalla näppäinyhdistelmää tietokoneen käynnistyessä. Tarkista oikea näppäinyhdistelmä käsikirjasta. Se on usein Delete-näppäin.
Kunkin osan pakkauslaatikot.
Windowsin Ohjauskeskuksen ikkuna Järjestelmä.
Toisen käyttöjärjestelmän järjestelmäkomennot ja -työkalut, mukaan lukien tiedostoselaimen näytöt. Tällä tavalla löytyy tietoa erityisesti keskusmuistista ja kiintolevytilasta.
Järjestelmän pääkäyttäjä tai Internet-palveluntarjoaja. Näiltä tahoilta saa tietää verkkoasetukset ja sähköpostin asetukset.
Taulu 3.1. Asennuksessa tarvittavat tiedot laitteista
| Laite | Mahdollisesti tarvittava tieto |
|---|---|
| Kiintolevyt | Lukumäärä. |
| Niiden keskinäinen järjestys. | |
| Voivat olla IDE (toinen nimi PATA), SATA vai SCSI. | |
| Käytettävissä oleva vapaa tila. | |
| Osiot. | |
| Osiot joihin muut käyttöjärjestelmät on asennettu. | |
| Näyttö | Malli ja valmistaja. |
| Tuetut näyttötarkkuudet. | |
| Vaakapoikkeutustaajuus. | |
| Pystypoikkeutustaajuus. | |
| Tuettu värisyvyys (värien määrä). | |
| Näytön koko. | |
| Hiiri | Tyyppi: sarjahiiri, PS/2 tai USB. |
| Portti. | |
| Valmistaja. | |
| Nappuloiden määrä. | |
| Verkko | Malli ja valmistaja. |
| Verkkoliitännän tyyppi. | |
| Tulostin | Malli ja valmistaja. |
| Tuetut tulostustarkkuudet. | |
| Näytönohjain | Malli ja valmistaja. |
| Käytettävissä oleva näyttömuisti. | |
| Tuetut tarkkuudet ja värisyyvyydet (näitä tulisi verrata näytön tukemiin). |
Useat merkkituotteet toimivat Linuxissa ongelmitta. Lisäksi Linuxin laitetuki paranee päivittäin. Linux ei kuitenkaan vielä tue yhtä paljoa erilaisia laitteita kuin jotkin käyttöjärjestelmät.
Erityisesti Linux ei tavallisesti pysty käyttämään laitetta, joka vaatii toimiakseen käynnissä olevan Windowsin.
Vaikkakin joitakin erityisesti Windowsille tehtyjä laitteita saadaan toimimaan Linuxissa, se vaatii tavallisesti ylimääräistä vaivaa. Lisäksi erityisesti Windowsille tehdyn laitteen Linux-laiteajurit ovat tavallisesti sopivia vain yhdelle tietylle Linux-ytimen versiolle. Niinpä ne voivat vanhentua nopeasti.
Niin kutsutut windows-modeemit ovat yleisimpiä tämäntyyppisistä laitteista. Kuitenkin myös tulostimet ja muut oheislaitteet voivat olla erityisesti Windowsia varten tehtyjä.
Laitteiston yhteensopivuus voidaan tarkistaa:
Etsimällä valmistajan webbisivulta uusia ajureita.
Lukemalla webbisivuilta tai käsikirjoista tietoa emuloinnista. Tuntemattomammat merkit saattavat joskus toimia tunnetumman merkin ajureilla tai asetuksilla.
Etsimällä suoritinperheelle omistautuneilta webbisivuilta luetteloa Linux-yhteensopivista laitteista.
Etsimällä Internetistä muiden käyttäjien kokemuksia.
Jos tietokone on kytkettynä verkkoon 24 tuntia vuorokaudessa (ts. Ethernet tai vastaava liitäntä — ei PPP-yhteys), olisi nämä asetukset kysyttävä verkon vastuuhenkilöltä.
Konenimi (tämän voi ehkä keksiä itse).
Verkkoaluenimi.
Tietokoneen IP-osoite.
Verkossa käytettävä verkon peitto.
Oletusyhdyskäytävän IP-osoite, jos verkossa on yhdyskäytävä.
Nimipalvelimena (DNS) käytettävä verkon kone.
Jos verkon vastuuhenkilö kertoo DHCP-palvelimen olevan käytettävissä ja että sen käyttö on suositeltavaa, ei näitä tietoja tarvita, koska DHCP-palvelin tarjoaa tiedot asennuksen aikana suoraan tietokoneelle.
Jos käytössä on langaton verkko, olisi vielä selvitettävä:
Langattoman verkon ESSID.
WEB-salausavain (jos käytössä).