Hakemistosta /dev löytyy Linuxissa erilaisia erikoistiedostoja. Nämä tiedostot ovat laitetiedostoja ja ne käyttäytyvät eri tavalla kuin tavalliset tiedostot. Tavallisimmat laitetiedostojen tyypit ovat lohkolaitteille ja merkkilaitteille. Nämä tiedostot toimivat rajapintana varsinaiseen laiteajuriin (joka on Linux-ytimessä), joka puolestaan keskustelee laitteen kanssa. Toinen harvinaisempi laitetiedosto on nimetty putki. Tärkeimmät laitetiedostojen tyypit luetellaan alla olevassa taulukoissa.
fd0 |
Ensimmäinen levykeasema |
fd1 |
Toinen levykeasema |
hda |
IDE kiintolevy / romppuasema ensisijaisessa IDE-väylässä (Isäntä) |
hdb |
IDE kiintolevy / romppuasema ensisijaisessa IDE-väylässä (orja) |
hdc |
IDE kiintolevy / romppuasema toisessa IDE-väylässä (isäntä) |
hdd |
IDE kiintolevy / romppuasema toisessa IDE-väylässä (orja) |
hda1 |
Ensimmäisen IDE-kiintolevyn ensimmäinen osio |
hdd15 |
Neljännen IDE-kiintolevyn viidestoista osio |
sda |
SCSI-kiintolevy jolla pienin SCSI ID (alkaa nollasta) |
sdb |
SCSI-kiintolevy jolla seuraavaksi pienin SCSI ID (esim. 1) |
sdc |
SCSI-kiintolevy jolla seuraavaksi suurempi SCSI ID (esim. 2) |
sda1 |
Ensimmäisen SCSI-kiintolevyn ensimmäinen osio |
sdd10 |
Neljännen SCSI-kiintolevyn kymmenes osio |
sr0 |
SCSI-romppuasema jolla pienin SCSI ID |
sr1 |
SCSI-romppuasema jolla toiseksi pienin SCSI ID |
ttyS0 |
Sarjaportti 0, MS-DOS:ssa COM1 |
ttyS1 |
Sarjaportti 1, MS-DOS:ssa COM2 |
psaux |
PS/2 hiiriportti |
gpmdata |
Näennäislaite, GPM-demonin (hiiri) toistin |
cdrom |
Symbolinen linkki romppuasemaan |
mouse |
Symbolinen linkki hiiren laitetiedostoon |
null |
Kaikki tälle laitteelle kirjoitettu katoaa |
zero |
Tältä laitteelta voi lukea nollia loputtomasti |
Hiirtä voi käyttää sekä Linuxin konsolissa (gpm:n avulla) että X-ikkkunointiympäristössä. Tavallisesti riittää asentaa gpm ja X Window -järjestelmä. Molempien asetukset olisi tehtävä käyttämään hiirilaitteena /dev/input/mice. Hiiren oikea protokolla on gpm:ssä exps2 ja X:ssä ExplorerPS/2. Vastaavat asetustiedostot ovat /etc/gpm.conf ja /etc/X11/xorg.conf.
Jotta hiiri toimisi on tiettyjen ytimen moduulien oltava ladattuna. Useimmissa tapauksissa oikeat moduulit tunnistetaan automaattisesti, mutta ei aina vanhanmallisille sarja- tai väylähiirille[30], jotka ovat sangen harvinaisia, niitä on vain hyvin vanhoissa tietokoneissa. Yhteenveto erilaisille hiirille tarvittavista Linuxin ytimen moduuleista:
| Moduuli | Kuvaus |
|---|---|
| psmouse | PS/2-hiiri (automaattitunnistus pitäisi toimia) |
| usbhid | USB-hiiri (automaattitunnistus pitäisi toimia) |
| sermouse | Useimmat sarjahiiret |
| logibm | Logitechin sovitinkortissa oleva väylähiiri |
| inport | ATI:n tai Microsoftin InPort-kortissa oleva väylähiiri |
Hiiriajurin moduulin lataamisen voidaan käyttää komentoa modconf (tulee samannimisessä asennuspaketissa), katso kohtaa kernel/drivers/input/mouse.
[30] Sarjahiirissä on tavallisesti 9-reikäinen D:n muotoinen liitin; väylähiirissä on 8-piikkinen pyöreä liitin, jota ei pidä sekoittaa PS/2-hiiren 6-piikkiseen pyöreään liittimeen tai ADB-hiiren 4-piikkiseen pyöreään liittimeen.